Kahdeksantoista Adhyay on täydentävä yhteenveto aiemmin käsitellyistä aiheista. Jokaisessa Bhagavad-gitan luvussa.
arjuna uvaca
sannyasasya maha-baho
tattvam icchami veditum
tyagasya ca hrsikesa
prthak kesi-nisudana
KÄÄNNÖS
Arjuna sanoi: Oi mahtava-aseinen, haluan ymmärtää luopumisen [tyaga] ja luopuneen elämänjärjestyksen [sannyasa] tarkoituksen, oi Kesi-demonin, Hrsikesan, tappaja.
TARKOITUS
Oikeastaan Bhagavad-gita on päättynyt seitsemääntoista lukuun. Kahdeksastoista luku on täydentävä yhteenveto aiemmin käsitellyistä aiheista. Jokaisessa luvussa Bhagavad-gita, Herra Krsna korostaa, että Jumalan Korkeimman Persoonallisuuden antaumuksellinen palveleminen on elämän perimmäinen tavoite. Tämä sama kohta on tiivistetty kahdeksastoista luvussa tiedon luottamuksellisimmiksi poluksi. Kuudessa ensimmäisessä luvussa painotettiin antaumuksellista palvelua: yoginam api sarvesam…
"Kaikista yogis tai transsendentalistit, paras on se, joka aina ajattelee Minua sisällään." Seuraavissa kuudessa luvussa käsiteltiin puhdasta hartauspalvelusta ja sen luonnetta ja toimintaa. Kolmannessa kuudessa luvussa kuvattiin tietoa, luopumista, aineellisen luonnon ja transsendenttisen luonnon toimintaa sekä hartauspalvelusta. Pääteltiin, että kaikki teot tulisi suorittaa yhdessä Korkeimman Herran kanssa, tiivistettynä sanoilla om tat istui, jotka osoittavat Visnua, Korkeinta Persoonaa.
Kolmannessa osassa Bhagavad-gita, hartauspalvelu perustettiin menneisyyden esimerkillä acaryas ja Brahma-sutra, Ishayoiden opettaman Vedanta-sutra, jossa mainitaan, että hartauspalvelu on elämän perimmäinen tarkoitus eikä mikään muu. Tietyt impersonalistit pitävät itseään tiedon monopolisoijina Vedanta-sutra, mutta itse asiassa Vedanta-sutra on tarkoitettu hartauspalveluksen ymmärtämiseen, sillä Herra itse on säveltäjä Vedanta-sutra, ja Hän on sen tunteja. Sitä kuvataan viidennessätoista luvussa. Jokaisessa raamatussa, jokaisessa Veda, hartauspalvelu on tavoite. Se on selitetty kohdassa Bhagavad-gita.
Kuten toisessa luvussa, koko aiheen synopsis on kuvattu, samoin kahdeksastoista luvussa on myös yhteenveto kaikesta ohjeesta. Elämän tarkoituksen on osoitettu olevan luopuminen ja transsendenttisen aseman saavuttaminen luonnon kolmen aineellisen muodon yläpuolella.
Arjuna haluaa selventää kaksi erillistä aihetta Bhagavad-gita, nimittäin luopuminen (tyaga) ja hylätty elämänjärjestys (sannyasa). Siksi hän kysyy näiden kahden sanan merkitystä.
Kaksi sanaa, joita tässä säkeessä käytetään puhumaan Korkeinta Herraa - Hrsikesa ja Kesinisudana - ovat tärkeitä. Hrsikesa on Krsna, kaikkien aistien mestari, joka voi aina auttaa meitä saavuttamaan henkisen seesteisyyden. Arjuna pyytää Häntä tiivistämään kaiken niin, että hän voi pysyä tasapainoisena. Silti hänellä on joitain epäilyksiä, ja epäilyksiä verrataan aina demoniin.
Siksi hän puhuttelee Krsnaa Kesinisudana. Kesi oli mitä pelottava demoni, jonka Herra tappoi; nyt Arjuna odottaa Krsnan tappavan epäilyksen demonin.
