Haluamme rakentaa tämän kirjoituksen muinaiseen sanaan "hindu". Intian kommunistiset historioitsijat ja länsimaiset indologit sanovat, että 8-luvulla sana "hindu" syntyi arabien toimesta ja sen juuret olivat persialaisessa perinteessä korvata "S" sanalla "H. Sanaa "hindu" tai sen johdannaisia ​​käytettiin kuitenkin monissa yli tuhat vuotta tätä aikaa vanhemmissa kirjoituksissa. Myös Intian Gujaratin Saurashtran alueella, ei Persiassa, sanan juuri on luultavasti. Tämän erityisen mielenkiintoisen tarinan on kirjoittanut profeetta Muhammedin setä Omar-bin-e-Hassham, joka oli kirjoittanut runon ylistääkseen Lord Shivaa.

On niin monia verkkosivustoja, joissa sanotaan, että Kaba oli muinainen Shivan temppeli. He miettivät edelleen, mitä tehdä näistä väitteistä, mutta se tosiasia, että profeetta Muhammedin setä kirjoitti oodin Lord Shivalle, on ehdottomasti uskomatonta.

Anti-Hindu-historioitsijat, kuten Romila Thapar ja D.N. Sanan "hindu" antiikki ja alkuperä 8-luvulla Jha ajatteli, että arabit antoivat termin "hindu" valuuttana. He eivät kuitenkaan selvennä päätelmiensä perusteita tai mainitse mitään faktoja väitteensä tueksi. Edes muslimiarabien kirjoittajat eivät esitä näin liioiteltua argumenttia.

Toinen eurooppalaisten kirjoittajien kannattama hypoteesi on, että termi "hindu" on "sindhu"-persialainen korruptio, joka johtuu persialaisesta perinteestä korvata "S" "H:lla". Tässäkään ei ole esitetty todisteita. Sana Persia itse asiassa sisältää 'S':n, josta, jos tämä teoria oli oikea, olisi pitänyt tulla 'Perhia'.

Persialaisista, intialaisista, kreikkalaisista, kiinalaisista ja arabialaisista lähteistä saatavien epigrafien ja kirjallisten todisteiden valossa tässä artikkelissa käsitellään kahta edellä mainittua teoriaa. Todisteet näyttävät tukevan hypoteesia, jonka mukaan "hindu" on ollut käytössä veda-ajasta lähtien, kuten "sindhu" ja että vaikka "hindu" on "sindhun" muunneltu muoto, sen juuret ovat käytännössä lausua "H" sen sijaan. "S" Saurashtranissa.

Epigrafinen todiste sanasta hindu

Persian kuninkaan Dareiuksen Hamadan-, Persepolis- ja Naqsh-I-Rustam-kirjoituksissa mainitaan "hidu"-väestö, joka sisältyy hänen valtakuntaansa. Näiden kirjoitusten päivämäärä on välillä 520-485 eaa. Tämä todellisuus osoittaa, että yli 500 vuotta ennen Kristusta sana "Hi(n)du" oli läsnä.

Xerexes, Dareioksen seuraaja, ilmoittaa Persepoliksessa olevissa kaiverruksissaan hallitsemiensa maiden nimet. "Hidu" vaatii luettelon. Xerexes hallitsi vuosina 485-465 eaa. Yllä Persepoliksessa sijaitsevalla haudalla on kolme hahmoa toisessa Artaxerexesille (404-395 eKr.) kuuluvassa kirjoituksessa, jotka on merkitty "iyam Qataguviya" (tämä on satygidilainen), "iyam Ga(n)dariya" (tämä on Gandhara) ja "iyam Hi(n)duviya" (tämä on Hi(n)du). Asokanin (3. vuosisadalla eKr.) kirjoituksissa käytetään usein ilmauksia, kuten "Hida" tarkoittaa "Intia" ja "Hida loka" tarkoittaa "Intian maa".

Ashokan-kirjoituksissa 'Hida' ja sen johdettuja muotoja käytetään yli 70 kertaa. Intiassa Ashokan-kirjoitukset määrittävät nimen "Hind" antiikin ainakin kolmanteen vuosisadaen eaa. Kuninkaalla on nimikkeet shakanshah hind shakastan tuxaristan dabiran dabir, "Shakastanin kuningas, Hind Shakastanin ja Tukharistanin ministerien ministeri" Shahpur II:n (310 jKr.) Persepolis Pahlvi -kirjoituksissa.

Achaemenidin, Ashokanin ja Sasanian Pahlvin asiakirjoista saadut epigrafiset todisteet asettivat ehdon olettamukselle, että 8-luvulla jKr. sana "hindu" oli peräisin arabien käytöstä. Termin "hindu" muinainen historia vie kirjallisia todisteita ainakin vuoteen 1000 eaa. Niin, ja ehkä 5000 eaa.

Todisteita Pahlvi Avestalta

Hapta-hindua käytetään sanskritin sanalle Sapta-Sindhu Avestassa, ja Avesta on päivätty 5000-1000 eaa. Se tarkoittaa, että sana "hindu" on yhtä vanha kuin sana "sindhu". Sindhu on vedikien Rigvedassa käyttämä käsite. Ja näin ollen, yhtä vanha kuin Rigveda, "hindu" on. Veda Vyas puhuu Veda Vyasin vierailusta Gustashpin hovissa Avestan Gatha "Shatir" 163. säkeessä ja Veda Vyas esittelee itsensä Zorashtran läsnäollessa sanoen "man marde am Hind jijad." (Olen mies syntynyt vuonna ' Hind.') Veda Vyas oli Shri Krishnan (3100 eaa.) vanhempi aikalainen.

Kreikan käyttö (indoi)

Kreikan sana "Indoi" on pehmennetty "hindu"-muoto, josta alkuperäinen "H" jätettiin pois, koska kreikkalaisissa aakkosissa ei ole aspiraattia. Hekataeus (6. vuosisadan loppu eKr.) ja Herodotos (5. vuosisadan alku eaa.) käyttivät tätä sanaa "indoi" kreikkalaisessa kirjallisuudessa, mikä osoitti, että kreikkalaiset käyttivät tätä "hindulaista" muunnelmaa jo 6-luvulla eaa.

Heprealainen Raamattu (Hodu)

Intian osalta heprealaisessa Raamatussa käytetään sanaa "Hodu", joka on "hindulainen" juutalaisuus. Aikaisemmin kuin 300 eaa., heprealaista Raamattua (Vanha testamentti) pidetään Israelissa puhuttavana hepreaksi. Nykyään käytetään Hodua myös Intiassa.

Kiinan todistus (Hien-tu)

Kiinalaiset käyttivät sanaa 'Hien-tu' hinduille noin 100 eaa.11 Sai-Wangin (100 eaa.) liikkeitä selitettäessä Kiinan aikakirjat huomauttavat, että Sai-Wangit menivät etelään ja saapuivat Ki-Piniin ohittamalla Hien- tu. Myöhemmät kiinalaiset matkailijat Fa-Hien (5. vuosisata jKr.) ja Huen-Tsang (7. vuosisata jKr.) käyttävät hieman muutettua 'yintu'-sanaa, mutta hindu-affiniteetti säilyy edelleen. Tähän päivään asti tätä sanaa "Yintu" käytetään edelleen.

Lue myös: https://www.hindufaqs.com/some-common-gods-that-appears-in-all-major-mythologies/

Esi-islamilainen arabialainen kirjallisuus

Sair-ul-Okul on muinaisen arabialaisen runouden antologia Istanbulin Makhtab-e-Sultania turkkilaisesta kirjastosta. Profeetta Muhammedin setä Omar-bin-e-Hasshamin runo sisältyy tähän antologiaan. Runo on Mahadev (Shiva) ylistyksenä, ja se käyttää sanaa "Hind" Intialle ja "Hindu" intialaisille. Tässä muutamia lainattuja jakeita:

Wa Abaloha ajabu armeeman Mahadevo Manojail ilamuddin minhum wa sayattaru Jos omistautuneena palvotaan Mahadevia, saavutetaan lopullinen lunastus.

Kamil Hinda ja Yauman, Wa Yakulam na latabahan foeennak Tawajjaru, wa sahabi Kay yam feema. (Oi Herra, suo minulle yksi päivä Hindissa, jossa voi saavuttaa hengellisen autuuden.)

Massayare akhalakan hasanan Kullahum, Summa gabul Hindu najumam aja. (Mutta yksi pyhiinvaellus on kaikkien arvoinen ja suurten hindupyhien seura.)

Toisessa Labi-bin-e Akhtab bin-e Turfan runossa on sama antologia, joka on päivätty 2300 vuotta ennen Muhammedia, eli 1700 eaa. Tässä runossa käytetään myös "hindua" Intialle ja "hindua" intialaisille. Runossa mainitaan myös neljä Vedaa, Sama, Yajur, Rig ja Athar. Tätä runoa lainataan sarakkeissa New Delhin Laxmi Narayan Mandirissa, joka tunnetaan yleisesti nimellä Birla Mandir (temppeli). Jotkut säkeet ovat seuraavat:

Hinda e, wa aradakallha manyonaifail jikaratun, Aya muwarekal araj yushaiya noha minar. (Oi Hindin jumalallinen maa, siunattu olet, sinä olet jumalallisen tiedon valittu maa.)

Wahalatjali Yatun ainana Sahabi akhatun jikra, Hindatun minal Wahajayahi yonajjaur rasu. (Se juhlallinen tieto loistaa niin loistavasti hindujen pyhimysten sanojen nelinkertaisessa runsaudessa.)

Yakuloonallaha ya ahlal araf alameen kullahum, Veda bukkun malam yonajjaylatun fattabe-u jikaratul. (Jumala käskee kaikkea, seuraa Vedan osoittamaa suuntaa jumalallisella tietoisuudella antaumuksella.)

Wahowa alamus Sama wal Yajur minallahay Tanajeelan, Yobasshariyona jatun, Fa e noma ya akhigo mutibayan. (Sama ja Yajur for Man ovat täynnä viisautta, veljet, seuraamalla polkua, joka johtaa teidät pelastukseen.)

Kaksi Rigia ja Athar(va) opettavat meille myös veljeyttä, suojelevat himoaan ja hälventävät pimeyttä. Wa isa nain huma Rig Athar nasahin ka Khuwatun, Wa asanat Ala-udan wabowa masha e ratun.

Vastuun kieltäminen: Yllä olevat tiedot on kerätty eri sivustoilta ja keskustelufoorumeista. Ei ole olemassa kiinteitä todisteita, jotka tukisivat mitään yllä olevista seikoista.